Viestintää voi olla monenlaista. Se voi olla pienissä ryhmissä tapahtuvaa viestintää tai laajempaa massan kommunikaatiota. Ulkoisen viestinnän lisäksi on olemassa organisaation sisäistä viestintää.  Viestintä on nykyään niin laajaa, että sitä on vaikea erottaa esimerkiksi markkinoinnista. Viestintä on levinnyt paljon teknologian kehityttyä ja kansainvälistymisen myötä. Viestinnältä on melkein mahdoton välttyä nykypäivänä.
     Markkinoinnissa viestintää hallitsevat muun muassa isot brändit. Brändien avulla saadaan myytyä tietyn merkkisiä tuotteita ihmisille. Ihmisten identiteettiin kuuluu myös tuotteet ja niiden brändit. Esimerkiksi tuotteiden antaminen julkisuuden henkilöille lisää tuotteen ostoa, koska ihmiset haluavat olla ihailemansa ihmisen kanssa samankaltaisia. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta merkkiuskollisuuden saaneesta tuotteesta ovat Applen tuotesarjaan kuuluvat tuotteet. Tämän vuoksi myös Applen tuotteista voidaan pyytää kovempaa hintaa, koska sille on kysyntää.
     Johtamisen viestinnästä puhuttaessa puhutaan kommunikoinnista työntekijöiden sekä muiden ihmisten, kuten esimerkiksi kuluttajien kanssa. Johtajan antamat viestit ja niiden tyylit kertovat johtajan mielipiteistä ja asenteista. Millä tavalla johtaja pyytää tai käskee? Onko se ystävällistä vai aggressiivista? Viestin ”äänensävy” vaikuttaa työntekijän asenteisiin ja arvostukseen johtajaa kohtaan. Johtaja pystyy kuitenkin tiedostaen muokkaamaan ”äänensävyään” omassa viestinnässään ja opettelemaan halutun kommunikaatiokyvyn.
    Mielestäni hyvän johtajan viestintätaidot ovat sellaisia, että pysytään ystävällisellä kannalla, mutta silti ei olla liian ”lepsuja”. Johtajan tehtävä on kuitenkin johtaa organisaatiota ja pitää huoli siitä että työt ja tehtävät on tehty ajallaan.  Viestinnän tulee olla selkeätä ja johdonmukaista. Jos johtajalla on huonot viestintätaidot sekä organisaatiossa että kuluttajia kohtaan, siitä voi olla haittaa koko organisaatiolle.